www.suomenvuohiyhdistys.fi
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-

 
    Suomen Vuohiyhdistys Facebookissa
-

Vuohi lemmikkin채

Jos haluat lemmikiksesi el채imen, jonka kanssa ei aika tule pitk채ksi ota vuohi.
Helpoimmin lemmikin saa kilipojasta, pikkupukista, mutta se on kastroitava eli kuohittava ennen kolmen kuukauden ik채채. Pukin hajurauhaset alkavat kehitty채 noin kolmen kuukauden ik채isen채 ja siit채 syyst채 kastraatio olisi hyv채 suorittaa ennen sit채. Toimenpiteen saa suorittaa vain el채inl채채k채ri.


Pukkikilit l채htev채t yleens채 nuorina maailmalle koska maitotiloilla ei ole kannattavaa ruokkia, niin pahalta kuin se kuulostaakin, hy철dytt철mi채 pukkeja. Koska kilit ovat yleens채 hyvin nuoria, tulee sen uudessa kodissa olla selvill채 sen hoidosta siksi kannattaa pyyt채채 ostopaikasta hyv채t ohjeet mukaan. Kilit juovat ensimm채isen elinp채ivin채ns채 kutunmaitoa, josta se varovasti siirret채채n maitorehuun, jos kili on jo ostopaikassa saanut maitorehusta valmistettua maitoa, kannattaa ostajan hankkia samaa maitorehua uuteen kotiin, n채in v채ltyt채채n ik채v채lt채 ripulilta joka voisi seurata maitorehun muuttumisen seurauksena. Kili on helppo opettaa nuorena juomaan astiasta tai tutti채mp채rist채, kun maito tarjoillaan hyvin l채mpim채n채, n. 40 째C n채in v채ltyt채채n tuttipullo leikeilt채. Jos taas haluaa uudesta lemmikist채채n, sylivauvan onnistuu se varmasti juuri tuttipullosta juoton yhteydess채, kili kiintyy hoitajaansa kuin emoon. Viikon ik채inen kili juo noin litran verran maitoa p채iv채ss채 jaettuna kolmeen juottokertaan. Viikon ik채isen채 kili alkaa etsi채 karkearehua, joten sille kannattaa laittaa tarjolle hienohkoa hein채채 sek채 vasikkojen t채ysrehua tai kaurahiutaleita my철s kivenn채ist채 kannattaa antaa silloin t채ll철in. Pienen kilin vatsa ei pysty viel채 sulattamaan kokonaista kauraa eik채 saa siit채 tarvitsemaansa energiaa siksi kokonaisia kauranjyvi채 kannattaa alkaa antamaan vasta kun kilille on tullut hieman ik채채. Kauraan kannattaa siirty채 senkin vuoksi, ett채 leikatulle pukille voi tulla virtsakivi채 valkuaispitoisesta t채ysrehusta.

Rehua ei kannata pit채채 suuria m채채ri채 esill채 vain sen verran kun se tekee kauppansa. Maidosta vieroituksen j채lkeen rehuannosta suurennetaan pikkuhiljaa. Maitoa kilille annetaan n. 2kk ik채iseksi (lakis채채teinen juottoaika 8 viikkoa) niin paljon kuin ne juovat. Maitoa kuluu kili채 kohti noin 1,8-2,5l/pv. Kili vieroitetaan maidosta kun elopainoa on v채hint채채n 10-12kg. Maidon tarjoamisen voi lopettaa harventamalla maidonantamiskertoja tai v채hent채m채ll채 annettavaa maitom채채r채채. Vesi kannattaa tarjoilla kileille hieman l채mpim채n채 maitojuoton loputtua. Vesiastian pit채isi olla matala esim. pesuvati, joka tuetaan esim. autonrenkaalla. Vett채 siin채 ei kannata pit채채 paljoa vaan lis채t채채n kun tekee kauppansa, n채in v채ltyt채채n hukkumisen vaaralta.

Kastroiminen katkaisee sukupuoliominaisuuksien kehityksen, joten entinen pukki ei my철sk채채n haise niin kuin leikkaamaton pukki. Leikkimielt채 t채ll채 piisaa ja samoin voimia. Se on s채yse채, jos sit채 ei varta vasten 채rsytet채 ilke채ksi ja 채kkipikaiseksi. Se oppii matkustamaan autolla kuin koira ja sen kanssa voi tehd채 pitki채 k채velylenkkej채. Lemmikkivuohesta ei ole seuraa jos sit채 joutuu pit채m채채n h채kiss채 tai karsinassa. Se on nimenomaan osallistuja ja mukanaolija ja toimii mielell채채n seuranpit채j채n채 talon is채nt채v채elle ihmiset se tuntee omaksi laumakseen. Y철ksi se kannattaa kuitenkin sulkea sis채채n. Pukin asunnoksi sopii hyvin vanha navetta tai talli p채채asia kuitenkin on ett채 se on kuiva ja vedoton. Karsinaan sille voi rakentaa makuuhyllyn jossa se saa nukkua/lev채t채 ja n채in se pysyy my철s puhtaampana.

Vuohi pit채채 yleens채 my철s harjaamisesta, mutta kev채isin kun karva on vaihtumassa voi sen nahka olla hieman arka eik채 se innostu harjauksesta vaan tykk채isi mieluummin kyhnytt채채 itse채채n, silloin se kannattaa vied채 vaikka mets채채n k채velylle jossa se saa vapaasti kyhnytell채 itse채채n oksiin yms. My철s sorkkien leikkaamisesta pit채채 huolehtia jos sorkat eiv채t p채채se luonnollisesti kulumaan. Sorkkia voi leikata oksasaksilla tai esim. Fiskarssin kalasaksilla. Lampaille myyt채v채t sorkkien muotoilusakset ovat my철s hyvi채 ja kest채vi철 sorkkien leikkaamiseen. Maltti on valttia sorkan leikkuussa ja ensimm채ist채 leikkaus kertaa varten olisi hyv채 pyyt채채 jotain kokeneempaa n채ytt채m채채n mallia. Vuohi on ennen kaikkea laumael채in ja parasta seuraa sille on oma lajitoveri.

Vuohi ei karkaa kotoaan, jos sen kanssa on solmittu hyv채t v채lit, se viihtyy pihassa irrallaan ja seuraa is채nti채채n kaikkialla. Vuohen hankintaa harkitsevan kannattaa kuitenkin muistaa, ett채 vuohi on pitk채ik채inen ja voi el채채 l채hes 20 vuotiaaksi. Vaikka kilit ovatkin suloisia, t채ytyy muistaa, ett채 se kasvaa nopeasti isoksi ja vaatii todella usean vuoden sitoumuksen. Vuohi on lemmikkin채 kaiken kaikkiaan viisas ja mielenkiintoinen persoona, joka vaatii omistajaltaan hyv채채 huumorintajua ja ymm채rryst채. Vastalahjaksi ihminen saa silt채 aitoa yst채vyytt채 ja kiintymyst채.

Vuohen hankinnassa on my철s muistettava, ett채 kyse on tuotantoel채imest채. N채in ollen vuohenpit채j채n on rekister철idytt채v채 viralliseen Ruokaviraston yll채pit채m채채n vuohirekisteriin el채inten pit채j채ksi ja vuohen pitopaikka on rekister철it채v채 pitopaikkatunnuksella. Ilman rekister철itymist채 vuohiel채inten pit채j채ksi ja pitopaikkotunnuksen hankkimista el채imi채 ei virallisesti voi siirt채채 pitopaikasta toiseen. Ohjeita saa Ruokavirastosta sek채 oman kunnan maaseutuviranomaiselta.

-
-
-
 
   Etusivu   |   Ajankohtaista   |   Yhdistyksen esittely   |   Galleria   |   Suomenvuohen jalostus   |   Vuohen terveys   |   Poikiminen   |   Sorkkahuolto   |   Harjoittelijaksi vuohitilalle   |   Minulleko vuohi?   |   Yhteystiedot   |   Linkit   
217647  | Copyright © 2023 Suomen Vuohiyhdistys | Tekninen toteutus: Webbinen.net